Niin se vaan on että varatut jätkät kiehtoo aina eniten, vaikka niiden ei aina edes tiedä olevan varattuja. Jos tiedän jonkun olevan kiinnostunut minusta niin kyseinen henkilö ei voisi vähempää kiinnostaa, mutta jos esimerkiksi ystäväni kertooo tykkävänsä tyypistä, niin kiinnostus herää heti.

No eihän se aina ihan noin mene, mutta kuitenkin! Aina kun ihastun johon kuhun, niin se tapahtuu salamana. Ei tarvitse tietää jätkästä yhtään mitään, riittää kun katsoo kerran syvälle silmiin ja se on siinä! Ehtiikö tuollaisessa tilanteessa, kun ei tiedä ihmisestä mitään, miettiä onko hän varattu? Minä en ainakaan yleensä mieti, ja sitä saa kyllä katua. Vaikka en puhuisi ihastukseni kanssa yhtikäs mitään, en voi kestää ajatusta, että hän olisi jonkun muun kanssa. Minun mielestäni, kaikkien minua kiinnostavien jätkien tulisi olla varattuna vain minulle!

Asiaa ei yhtään auta että olen aivan järjettömän mustasukkainen, vaikka ei olisi aihettakaan. Jos tiedän ihastukseni olevan jonkun kanssa olen aivan käsittämättömän mustasukkainen, vaikka sen pitäisi olla ihan toisin päin. Tuntuu siltä kuin jätkä olisi pettänyt minut, vaikka hän ei vältämättä tiedä minun olevan olemassakaan.

Eihän minulla pitäisi olla oikeutta tuollaisiin tunteisiin, kun en tunne kyseistä henkilöä. Joku voi kysyä, että miten voi edes ihastua henkilöön josta ei tiedä mitään, mutta ainakaan minä en voi sille mitään, se vain tapahtuu, vaikkei sitä haluaisikaan. Ja kun ihastuu, niin ei se jätkä ihan heti unohdu, vaikka tietääkin ettei toivoa ole. No mutta onneksi tällaisiinkin sydänsuruihin tepsivät takuu lääkkeet, eli paljon suklaata ja kaakaota, sekä rakkausleffoja, niin kyllä se kipu joskus hellittää...

" Every night in my dreams, I see you, I feel you...."

Celine Dion, My heart will go on