Kohta pitäis lähteä kampaajalle, leikkauttaan hiukset, mutta ajattelin tulla ensin vähän kirjotteleen.

(Suomi on yhden voiton päässä loppuottelusta! Saa nähä tulisko se kulta nyt vihdoinkin... Itse en taaskaan jaksanut peliä alkaa yöllä kattomaan , mutta aamulla piti teksti-tvltä kattoa että miten kävi, ja voittohan sieltä oli tullu. Ehtii nyt ainaki kaks peliä kattoa.)

Mistähän se muuten johtuu että joskus on semmonen tunne että ois pakko päässä kirjottaan. Mulle tämmönen tunne tulee usein, etenki oppitunnilla, ei mulla välttämättä mittään asia ole (niinku ei nytkään), mutta mie vaan kirjotteleen ajatuksiani ja päivän tapahtumia ruutupaperille. Mie olen kirjottanu hyvin epäsäännöllistä päiväkirjaa kasiluokasta asti tunneilla. Eka ruottin tunneille ko ope oli niin ärsyttävä että oli pakko purkaa itteän, myöhemmin ysillä uskonnon ja yhteiskuntaopin tunneilla. Mulla oli nyt tänä vuonna melko pitkä aika jolloin en voinu kirjotella tunneilla mitään, mutta ku jakso vaihtu niin etenki psykologian, yhteiskuntaopin ja taiteen/kulttuurin tunneilla, jotka on aivan tappavan tysiä, on helppo kirjotella.

Tunneillaki monet saattaa pirtää, mutta mie en ole ikinä osannu pirtää niin mie kirjotan. En  mie kyllä ossaa sitäkään, mutta se on ainki helpompaa. Tännäänki olin äikän kokkeessa ei se koe varmaan kovin hyvin mennä mutta ko olin tehny sen ja koe paperi oli essä niin teki mieli alkaa kirjotteleen aikani kuluksi. Niin mie sitte otin viereiseltä pulpetilta tyhjän paperin ja aloin kirjotteleen. En mie kyllä ehtiny kirjottaa ko kaks riviä ennen ku sai lähteä, mutta onhan seki jotaki.

Nyt on kyllä jo pakko lähtiä sinne kampaajalle ennen ku mie myöhästyn.